Toimin yli 3 vuotta sitten konsultin roolissa suuressa yrityksessä jossa oli kaikki pedattuna valmiiksi. Löytyi tiimiä vaikka minkänäköistä. Löytyi jopa design systeemi. Prosesseja oli pohdittu pidemmälle. Oli kollegoita ja tukea joka lähtöön eri vastuualueineen. Siirryin keskisuuren yrityksen palvelukseen jossa osa asioista uupui tai ei vastaavasti olleet ihan loppuun asti viety. Kuinka vaihto onnistui? Millaista on UX suunnittelu pienemmässä yrityksessä?

Pieni on kaunista?

Olet saapunut yritykseen uutta energiaa puhkuen. Huomaat ensin että työtä ja viilailuja riittää kauttaaltaan. Haluat muuttaa kaikkea, mutta tärkeitä voimavaroja ei ohjata designerin mielen mukaan vaan ymmärrettävästi sen mukaan mitä roadmapille on määritelty. Hyväksyt tämän, ja tartut uusiin haasteisiin sitä mukaan kun niitä priorisoidaan tehtäväksi. Tiimi on pieni, mutta meininki hyvä ja uudistusmielinen! Let’s go!

1. UX roolin raivaaminen

…Paitsi aluksi let’s no! Mikäli yritykselle on vielä vierasta käyttäjälähtöinen suunnittelu ja olet ensimmäinen UX-suunnittelija yrityksen palveluksessa, on luvassa väistämättä haasteita. Pienessä yrityksessä ei välttämättä kauttaaltaan käsitetä mitä on UX ja mitä UX-suunnittelija tekee. Se että sinut on ylipäätänsä palkattu yritykseen osoittaa että jollain tasolla yrityksessä ollaan tunnistettu tarve käyttäjälähtöiselle suunnittelulle. Tämä kuitenkin vie aikaa saada vastuualueet määriteltyä ja ylipäätänsä saada muut ymmärtämään mitä rooliin sisältyy. Tarvitaan kärsivällisyyttä.

En itse aloittaessani kokenut tarpeelliseksi selittää koko yritykselle roolistani vaan luotin siihen että roolin sisältö käy selkeämmäksi varsinaisen tekemisen yhteydessä eri sidosryhmille. Yhteisymmärrykseen pääsy ei tapahdu hetkessä ja vastassa voi olla myös muutosvastaisuutta tai tervettä skeptiikkaa. Skeptisismi ei suinkaan ole pahantahtoista, UX saattaa terminä kuulostaa ummikoille “taas joltain IT/konsultti hömpältä”. Lisäksi uudet asiat saattavat lähtökohtaisesti herättää varovaisempia reaktioita. Mutta tuloksellisella ja hyvällä tekemisellä onnistut parhaiten vakuuttamaan skeptikot.

Myös yrityksessä saattaa olla rakenteita jotka ovat varsin kankeita. Esimerkiksi markkinointi on saattanut olla vastuussa frontin suunnittelusta, jolloin fokus kehityksessä ei välttämättä ole ollut käytettävyydessä, saavutettavuudessa tai tekniset valinnat tehty tukemaan enemmänkin markkinoinnillisia tarpeita kuin käyttäjän tarpeita. Mikäli yrityksessä on tahtotilaa oikeasti panostaa UX:ään, on vastuiden määrittely kaikkeen fronttisuunnitteluun liittyen ensiarvoisen tärkeää. On otettava uudeksi tavaksi pystyä perustelemaan valinnat järkisyillä ja käyttäjän edut mielessä. On päästettävä irti mutuilusta.

2. Mahdollisuus vaikuttaa

PK-yrityksissä on suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa isommin suunnittelutyössä. Yrityksen suuruudesta riippuen tässä saattaa myös piillä pieni kirous, mikäli designerit on kauttaaltaan yrityksen eri toiminnoissa vähissä saatetaan esim. tyypillisesti markkinoinnin puolelta tulla kaikennäköistä oman ammatillisen fokuksen ulkopuolista toivetta ja pyyntöä. Uskallan olettaa että tämä korostuu vielä pienemmissä yrityksissä. Startupeissa varsinkin saattaa UX-designer todellisuudessa olla varsinainen joka paikan höylä. Vastuu voi olla paikoittain hyvinkin raskasta ja ainoana designerina vertaistuen puute voi olla ikävää.

Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on hyvä varmistaa jos kiinnostuu design-työstä pienemmässä yrityksessä. Myös jos haluaa pienempään yritykseen UX-suunnittelijaksi on hyvä varautua siihen että projektit voivat olla hyvinkin vastuullisia ja vaativat hyvää paineensietokykyä. Palkintona tosin on aito merkityksellinen tekeminen ja työn tuloksellisuuden pääsee näkemään selvästi!

3. Oppimismahdollisuudet

Pienessä yrityksessä on juuri laajojen vastuualueiden vuoksi erittäin hyvä mahdollisuus kasvaa kokonaisvaltaiseksi osaajaksi. Toimit tiiviisti eri ammattilaisten kanssa, ja uusien vieraiden haasteiden kohtaaminen pakottaa tutkimaan ja opettelemaan asioita huolellisesti. Lisäksi se infra, prosessit ja tiimit jotka suuressa yrityksessä saattaa olla jo perustettuna, täytyy puolestaan pienessä yrityksessä yhdessä ponnistella ja parsia kasaan tukemaan yhteistä työskentelymallia. Tässä ei uskoakseni ole mitään oikotietä onneen, vaan jokaisen yrityksen sisällä on varmasti jossain kohtaa historiaa ollut omat kipuilunsa saadakseen rakennetta, tehokkuutta ja järkeä tekemiseen. Toisin sanoen myös prosessit tulevat tutuksi ja varsinkin ne juurisyyt miksi päädytään mihinkin toimintamalliin. Tätä en vielä aiemmassa työsuhteessa ymmärtänyt, koska kaikki oli pedattuna valmiiksi.

Kokemus keskisuuressa yrityksessä on puutteista huolimatta ollut tästä syystä positiivinen ja erittäin antoisa. Keskisuuressa yrityksessä on hyvä pystyä sietämään pientä kaaosta ja ymmärtää että siihen saadaan pikkuhiljaa järjestystä jos vain on tahtotilaa ja ennenkaikkea pitkäjänteistä otetta työhön. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää itse kunkin sitoutumista ja avomielisyyttä uusia toimintamalleja kohtaan.

4. Ketteryys ja DIY-mentaliteetti

Vaikka isoissa yrityksissä panostetaankin paljon vaihtelevalla menestyksellä ketteryteen, koko voi silti olla rasite. Isoon työyhteisöön riittää ketteryyspyrkimyksistä huolimatta myös monta mielipidettä ja tämä saattaa hidastaa tekemistä. Varsinkin jos ne johtavat ylettömiin palavereihin ja kankeisiin hyväksyntäkierroksiin joihin täytyy osallistaa kaikki. Mielipiteitä toki riittää pienemmänkin yrityksen tiimeissä, ja mikäli on avoin ja toimiva keskustelukulttuuri – ne uskalletaan myös tuoda varsin pienellä kynnyksellä esiin. Uskon silti että palaverien määrä on pienempi ja asioita saa edistettyä ketterämmin pienessä yrityksessä. Palaverikäytännöt on toki sellainen asia mihin suurikin yritys voi vaikuttaa ja suurikin voi saavuttaa niiden osalta saman ketteryyden kuin pienikin.

Kaikilla yrityksillä ei ole yhtä suurta kirstua käytössä jota voisi aina hyödyntää ulkopuolisten ratkaisujen hankintaan. Jos yrityksen sisältä löytyy vahvaa luottoa omiin kompetensseihinsa ja ennenkaikkea päteviä tekijöitä, ratkaisuja voidaan rakentaa itse. Tällöin ei ole myöskään legacy-rasitetta ja päästään tekemään optimaalista palvelua viimeisimmällä teknologialla. Tämä tuo huomattavaa ketteryyttä ja vaikutusvaltaa tekemiseen. Ennen kaikkea pääsee luomaan räätälöityjä ratkaisuja jotka tukevat yrityksen liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Pienellä yrityksellä on lyömätön etu pystyä aloittamaan ratkaisujen kehitys “puhtaalta pöydältä” ilman menneisyyden rasitteita.

PK-yritykset tarjoavat erinomaisia haasteita

Voin lopulta todeta, että mikäli pitää älyllisistä haasteista, vaikutusmahdollisuuksista ja vastuullisista tehtävistä – PK yritys tarjoaa erinomaisen kasvualustan, oppimisympäristön ja vastuullisia tehtäviä UX suunnittelijalle. Voin näiltä osin suositella lämpimästi!

Tätä kirjoittaessa olen työskennellyt UX-suunnittelijana jo yli 3 vuotta samaisessa yrityksessä. En ole enää tosin ollut jo puoleen vuoteen yrityksen ainoa UX-designer. Yksinäisenä sutena toki meni lähes 2.5 vuotta hyvin mielenkiintoisten projektien parissa. Olen vihdoin saanut kollegan jakamaan taakkaa, ja ennen kaikkea vertaistukea ja sparrailuapua!